tiistai 10. heinäkuuta 2007

Isä ja synnytys

No niin, josko olis aika kirjoittaa jotain ylös tuosta maagisesta päivästä, tai siis kahdesta päivästä tässä tapauksessa.
2.3.2007 5:30 Miia herätti tappamaan ampiaista makuuhuoneessa, meitsi oli aika pihalla siinä vaiheessa ja se pirulainen päätti ottaa kamikaze syöksyn kohti jota kumpikin meistä pelästy.
No siinä samalla Rakis (=Miia) ilmoitti et nyt tuli lapsivedet! No hetki siinä meni et tajusi mitä tapahtu, viimeistään lammikot lattialla herätti ;)
Sitten alettiin säätämään lähtöä Vammalaan, en saanu mennä suihkuun ku piti sairaalan mukaan heti lähteä ajelemaan, otettiin tärkeimmät mukaan ja sit nokka kohti Vammalaa.
Älkää muuten välittäkö kirjoitus yms. virheistä, ei nyt jaksa niitä seurata...

Vammalassa otettiin sitten Rakiksesta käyrää, mittaa ja ties mitä, minä melkein lääkärinä seurailin vieressä mitä tapahtuu. Ei mitään.
Sitten lähettiin kävelylle kun se helpottaa tuota vauvan laskeutumista kuulemma, mentiin sitten aamutuimaan kohti Vammalan keskustaa ja ilma oli jo sen verran lämmin että päätettiin mennä jätskille. R-Kioski tuli ensimmäisenä vastaan josta jäätelöt, limsat ja päivän lehdet tarttu mukaan. Matka takaisin oli suht reipasta vaikka supistukset vähän Rakiksen vauhtia hidastikin.
Ja sitten odotettiin ja odotettiin ja odotettiin. Jossain vaiheessa lounasaikaa kävin syömässä KotiPizzassa hmm... muistaakseni PolloMexicana pizzan ja 0.5l Colan (tuli muuten nälkä ku miettii pizzaa, mietippä ite). Sain muuten jonkun kupongin jolla saa pizzan yhteydessä ilmaisen juoman eli huomenna on pizzapäivä. Hitto noita meidän koiria, kävelevät ohi ja röyhtäilevät :D

No niin, missäs sitä oltiin, ai niin kävin pizzalla, no sit takaisin sairaalaan ja taas odotettiin, koko päivänä ei tapahtunu oikeestaan mitään, otettiin tulevasta äitistä käyrää ja supistukset voimistu pikkuhiljaa.
Päivällä kävin mutkan kotona kun aikaa tuntu olevan, kävin suihkussa ja otin läppärin mukaan että olis voinu vaikka tehdä pikkasen töitä siitä odottelun lomassa, no eipä niitä tullu tehtyä. No tuossa reissussa meni se tunti ajoineen, kotoa sairaalaan oli joku vajaa 50km. Päätettiin mennä Vammalaan synnyttämään kun sitä oli niin kovasti suositeltu, eikä turhaan. No taas odoteltiin ja koko ajan tuli supistukset Miialla kovemmiksi, no silti mitään ei tapahtunu, väsy alkoi tulla ja jutut huononi, paras taisi olla lohkasu "mietippäs jos se kätilö tulis ja sanois et otetaanpas nyt sitä mäyrääkäyrää" sitä sitten naurettiin hetki aika äänekkäästikkin mutta pakko oli hillitä ku se tuntui Rakiksesta kipeeltä.
Klo. 22:30 about kätilö toi mulle patjan johon nukahtaa ja joku tunti ehti tulla unta kun Rakiksella rupes supistukset olla jo sen verran kipeitä ettei unesta tullu mitään. Ai niin, illalla kävin syömässä jossain grillillä hampurilaisaterian ja voitin muutaman euron hedelmäpelistä.
No niin ja taas asiaan, Miialle annettiin kipulääkettä ja nukahtamispilleri.
Kipu koveni ja ainut mikä autto kunnolla oli kuuma suihku jossa Rakis istu jumppapallon päällä, eli tuli istuttua suihkun ulkopuolella aika pirun monta tuntia, siinä taas ehti miettiä vaikka ja mitä! Esim. vammalan sairaalan suihkuhuoneessa oli sellaset tosi hienot vanhanajan kuus tai kasikulmaset mustat kaakelit. Olis kotona aika reteet.
Yön yli jatkettiin oikeestaan samaa rataa, suihkua ja mietiskelyä. Rakis olis sen verran kivuissa ja pihalla sen nukahtamislääkkeen seurauksena ettei sen kans oikein voinu mitään järkevää keskustella. Jossain vaiheessa aamuyötä meidät siirrettiin synnytyssalin puolelle jossa jatkettiin odottelua, onneksi oli edes radio koko ajan mukana josta kuulu tietysti Radio Rock, rock rock.
Salissa oli tietty ilokaasua jota taisi mennä mulla sinä yönä eniten kun Rakis ei siitä tykänny, kivaa oli.

Tässä vaiheessa kivut oli Rakiksella tosi kovia ja odoteltiin josko saataaisiin epiduraali, no se jossain vaiheessa melkein saatiin. Oli tosi iso helpotus kuulla että kohta tulee helpotus mutta isompi pettymys oli kuulla ettei pistoksen antaminen onnistunut. Lääkäri yritti parista erikohdasta laittaa piikkiä muttei siinä onnistunu. No ainut mikä vähän auttoi oli se kun hieroin supistusten aikana Rakiksen alaselkää (onneksi musta oli sentään jotain apua).

klo6:jotain alettiin sitten lisäämään Rakikseen tippaa joka edistää supistuksia, no sehän auttoi ja alettiin sitten porukalla pungertamaan synntystuolissa. Miia ponnisti ja minä tuin olkapäistä että sais työnnettyä tehokkaammin. Pari kertaa piti purra huulta etten vaan lohkase huonoja vitsejä kesken tärkeimmän, mielessä kävi taas mäyrääkäyrää ja vinkit siitä että työnnä ku jalkaprässissä...

Jossain välissä pää tuli pihalle ja heti päästiin kokeilemaan hiuksia. Klo 8:06 neiti sitten tuli kokonaan ulos tähän maailmaan, pikkaset parkasut ja suoraan äitin mahan päälle ihmettelemään.

Siinä sitä sitten ollaan. Ensimmäinen kuva tyttärestä ja kello taisi olla jotain 8:37 tms.

Sitä fiilistä on niin vaikea kuvailla että parempi etten ala kuvailemaan, tai jos kuvailen niin jossain myöhemmässä vaiheessa.

Jos kiinnostaa vähän fiksumpi ja tarkempi kuvaus tapahtumista niin käy lukasemassa seuraava Miian Blogi


Nyt on sen verran myöhä että taidan mennä unimatin maille joten öitä kaikille.

Ai niin ne strategiset: 3430g 51cm ja 03072007 klo0806, ja se maailman kaunein ;)

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

hyvä kertomus, näin sen silmissä elokuvana - pikakelauksena (Hannu pizzalla,hampurilaisella,heldelmäpeliä pelaamassa...)

Hannu kirjoitti...

Noihan se nopeesti meni jos jättää sairaala kohtaukset pois :D